Seuraavaksi piipusta asiaa. Koska talo lähdettiin suunnittelemaan savupiipun paikasta, niin ansaitsee se ainakin yhden blogikirjoituksen. Jo alusta pitäen päätettiin että taloon tehdään perinteisesti muurattu piippu. Nelireikäistä valmispiippua ei oikein ollut saatavilla, ja muuratun piipun lämmönsitomis- ja luovutusominaisuus nähtiin hyvänä ratkaisuna. Piipun ulkonäkö kuitenkin hieman huoletti ainakin allekirjoittanutta, tiilipiipusta kun tuli mieleen vaan vanhojen talojen punatiiliset piiput. Viime kesän asuntomessuilla huolet kuitenkin hävisivät, kun Wienerberger esitteli hommaan soveltuvien tiilien ja saumojen värivaihtoehtoja. Ja siitä se ajatus sitten lähti! Eli piippu on nyt erivärinen eri kerroksissa. Alakerran ikkunattomaan takkahuoneeseen valittiin vaalea tiili vaalealla saumalla, ja yläkertaan haluttiin näyttävyyttä piipulle punakirjavalla tiilellä ja mustalla saumalla. Talon edistyessä nähdään, miten emännän itsensä suunnittelema piipun sattuu väriensä puolesta muuhun taloon, vai sattuuko mitenkään 😀 (Vielä on mahdollista rapata piippu). Muutama päivä muurarilta hommaan meni, ja piippu saatiin valmiiksi, pellit ympärille ja hattu päälle juuri sopivasti ennen talven tuloa.
- Anturan päälle bitumihuopa.
- Pohjien muurausta.
- Piipun pohja valmiina.
- Tiilet saapuneet.
- Alakerran piipputiilet odottavat muuraria.
- Tästä se lähtee nousemaan.
- Alakerran osalta muurattu.
- Kohti toista kerrosta ja väri vaihtuu.
- Lattian lävistys.
- Tästä alkaa yläkerran piipun muuraus.
- Yläkerran piippu muurattu.
- Kuka siellä istuu, no muurari tietenkin.
- Lävistykset muurattu umpeen.
- Läpiviennin tiivistys.
- Valmis (hattu puuttuu).
- Yläkerran piippu saumattuna. Kuivuminen pukkaa väriä pintaan (väliaikaista).
- Alakerran piippu saumattuna. Takka vain puuttuu.
- Yläkerran piippu saumattuna ja putsattuna. Leivinuuni vain puuttuu.