Kirjoittajan arkistot: Antti

Ennakkokatsaus taloesittelyyn

Nollaenergiahirsitalo on päässyt siihen vaiheeseen, että on aika järjestää taloesittely. Taloesittelyn tarkoituksena on antaa yhteistyökumppaneille mahdollisuus tulla esittelemään omia tuotteitaan ja ihmisten tulla tutustumaan talossa tehtyihin ratkaisuihin. Monet ratkaisut ovat sovellettavissa myös korjausrakentamisessa. Talo ei tule olemaan täysin valmis ja sen johdosta esittelyssä pääsee näkemään myös pinnan alle. Kaikkien yhteistyökumppaneiden tuotteita on kuitenkin nähtävillä talossa esittelyviikonloppuna.

Taloesittely järjestetään viikonlopputapahtumana syyskuun 17. ja 18. päivä. Ovet ovat auki molempina päivinä klo 10−16. Yhteistyökumppaneita on viikonloppuna erityisen paljon paikalla, joten tämä on ainutlaatuinen tilaisuus tulla paikalle tutustumaan sekä taloon, että talossa hyödynnettyihin tuotteisiin. Paikalla ovat myös talon rakentajat. Talo on ensimmäinen suunnitelmallisesti toteutettu moderni nollaenergiahirsitalo. Laskelmien mukaan talo on vuositasolla plusenergiatalo.

Projektin suunnittelu on lähtenyt tontista, johon rakennukset saadaan sijoiteltua haluttuihin ilmansuuntiin. Talo ja autotalli ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden, jolloin aurinkopaneeliasennukset on saatu toteutettua kolmeen ilmansuuntaan. Talon suunnittelu on lähtenyt piipusta, koska piippu haluttiin sijoittaa talon pohjoislappeelle, jolloin etelälape jäi pelkästään aurinkopaneeleille. Piipussa on neljä hormia, joten suunnittelu ei ollut yksinkertainen. Talossa on käytetty pitkiä räystäitä ja suurta parveketilaa, jotta kesäaikainen auringon lämmitysvaikutus saadaan minimoitua. Toisaalta, suurin osa ikkunoista on kuitenkin sijoitettu etelään päin, jotta talviaikainen auringon lämmitysenergia saadaan hyödynnettyä. Lisäksi koko kattolappeen kokoiset aurinkopaneelikentät vähentävät oleellisesti kesäaikaista ullakkotilojen lämpenemistä.

Talo on lähtökohtaisesti suunniteltu ilmatiiviiksi ja siksi läpivientien määrä on minimoitu ja tiivistykset on tehty huolellisesti. Talo saikin ensimmäisessä tiiveysmittauksessa hyvän tuloksen, mutta tähtäimenä on päästä A-luokkaan toisessa mittauksessa. Talo on hyvästä ilmatiiveydestä huolimatta kuitenkin rakenteeltaan hengittävä. Hengittävyys tarkoittaa rakenteen kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta. Tämä on otettu huomioon myös rakenteiden pintakäsittelyssä. Talo on nykyisen energialuokituksen mukaan reilusti A-luokassa. Tämän hetkinen E-luku on 64 ja ilmatiiveysluku 0.7 (q50)

Talossa on pyritty käyttämään pääasiassa materiaaleja, jotka ovat ajattomia ja niillä on pitkä elinkaari. Talossa on paljon teknisiä ratkaisuja, jotka liittyvät energiaan. Talossa on pyritty vähentämään ulkopuolista energian tarvetta sekä kesällä että talvella. Kaikkina vuoden aikoina talossa käytetään uusiutuvia energianlähteitä. Kesällä tuotetaan uusiutuvaa sähköä verkkoon muiden käytettäväksi ja talvella sähkönkäyttöä minimoidaan. Talossa käytetään älykästä ohjausta lämpimän veden tuotantoon ja käyttäjän ohjaamiseen. Talossa käytettävä ohjausjärjestelmä on ensiesittelyssä viikonloppuna. Ohjausjärjestelmä on siinä mielessä ainutlaatuinen, että sellaista ei ole käytössä missään muualla. Ohjausjärjestelmä on kehitetty ainoastaan projektia varten. Talossa on nähtävillä seuraavia energiaan liittyviä teknisiä ratkaisuja: aurinkosähkö, maalämpö, 750 l lämminvesivaraaja, ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, maalämpökaivoon perustuva ilmanvaihdon esilämmitys/-viilennys, vesikiertotakka, puuhella, leivinuuni, energiatehokkaat kodinkoneet, led-valaistus ja energiankäyttöön räätälöity taloautomaatiojärjestelmä.

Talo ja autotalli

Talo ja autotalli

Parasta A-luokkaa

Teetimme taloon ilmatiiveysmittauksen jo rakennusvaiheessa, jotta mahdolliset vuotokohdat saataisiin selville ja ne voitaisiin tiivistää asianmukaisesti. Ilmatiiveys on tärkeä, koska vain tällä taataan vaihtuvalle ilmalle hallittu reitti oli kysymyksessä painovoimainen tai koneellinen ilmanvaihto. Hyvä ilmatiiveys takaa myös asumismukavuuden kuin myös rakenteiden toimivuuden. Ilmatiiveysmittaus tehtiin oviaukkoon asennettavalla puhaltimella, joka ajaa taloon alipaineen. Ennen mittausta kaikki korvausilmareitit (hallitut reitit) tukittiin asianmukaisesti. Mittauksessa puhallin ajaa 30–70 Pa alipaineen 10 Pa välein ja ottaa jokaisessa pisteessä mittauspisteitä talteen. Näistä saadaan laskettua ilmanvuotoluku, joka kertoo sen, kuinka paljon ilma vaihtuu talossa 50 Pa:n alipaineessa suhteessa sen vaipan pinta-alaan (q50) tai tilavuuteen (n50). Eli esimerkiksi, jos n50-luku on yksi, niin talon ilma vaihtuu tilavuutensa verran tunnin aikana. Mittauksen jälkeen vuotokohdat tutkittiin 50 Pa:n alipaineessa kädellä kokeilemalla ja lämpökameralla kuvaamalla. Tulokset on esitetty mittaajan tekemässä todella kattavassa raportissa. Päällimmäisenä mittauksista jäi mieleen se, että talosta tulee ilmatiivis ja nyt tuntuu todella hyvältä, että teimme kaikille tulisijoille omat korvausilmaputkistot. Pääsemme ilmatiiveydessä mitä todennäköisimmin A-luokkaan, kun korjaamme mittauksessa havaitut kohteet kuntoon. Tämän hetkiset lukemat ovat 0,7 (q50) ja 0,6 (n50). Monet näistä kohdista olisi tullut kuntoon joka tapauksessa, kun olisimme tehneet nämä kohdat valmiiksi. Mutta hyvä näin, ainakin selvisi se, että mitään merkittävää ei ole korjattavana. Asiat on näiltä osin tehty kunnolla ja huolellisesti.

Rakennusvaiheessa tehdystä energiatodistuksesta ei ole vielä kerrottu tähän mennessä mitään. Nollaenergiahirsitalo menee kirkkaasti A-luokkaan (E-luku 64), vaikka nykyisen muotoisessa laskennassa otetaan huomioon maksimissaan 4,8 MWh omaa sähköntuotantoa. Nollaenergiahirsitalon sähköntuotannoksi on arvioitu noin 17 MWh. Todistusta tullaan päivittämään vielä myöhemmin lopullisella ilmatiiveysmittaustuloksella ja muilla muutoksilla. Sen verran täytyy todeta, että vuoden 2012 jälkeen tiukentuneilla E-luvuilla A-luokkaan ei pääse ihan noin vain. Tätä ennen se oli yleisempää. Esimerkiksi viime vuoden asuntomessuilla ainoastaan yksi talo ylsi A-luokkaan juuri ja juuri.

Ilmatiiveysmittaukset ja energiatodistuksen laskennan teki Insinööritoimisto Jani Laine.

Lataa tästä nollaenergiahirsitalon Ilmatiiveysmittausraportti ja Energiatodistus.

Juttu nollaenergiahirsitaloprojektista ylitti uutiskynnyksen

Nollaenergiahirsitalo oli viime perjantaina 1.4.2016 näkyvästi esillä Ylen eri uutiskanavissa. Aamulla oli nettijuttu luettavana Ylen uutissivuilla. Lisää tietoa tuli myöhemmin Etelä-Karjalan Radion aamuohjelmassa. Uutinen oli tämän jälkeen esillä useissa radiouutisissa sekä Etelä-Karjalan Radiossa että Yle Radio Suomessa. Illalla juttu oli esillä Kaakkois-Suomen alueuutisissa sekä myöhemmin illan pääuutislähetyksessä. Lisäksi yksi video löytyy Yle Lappeenrannan Facebook-sivuilta. Uutisvirta saavutti varmasti suuren joukon ihmisiä ja toivottavasti tämä tulee herättämään laajempaa keskustelua tulevaisuuden rakentamisesta ja määräyksistä. Nollaenergialuokkaan päästään kuitenkin ainoastaan uusiutuvan energian omatuotannolla, ei rakenteilla.

Villaa ylle

Kun rakentamisprojektiin lähdettiin, niin ainoana tavoitteena oli saada taloon lämmöt päälle ennen talven tuloa. Tämä tavoite laajennettiin koskemaan myös autotallia. Nykyisin, kun talvet tuntuvat tulevan yhä myöhempään, niin joulukuu oli vielä riittävä ajankohdallisesti, ainakin tänä vuonna. Yläpohjan eristys oli siis viimeinen, joka tästä tavoitteesta puuttui talon osalta. Autotallista puuttui yläpohjan lisäksi vielä ikkunat, ovet ja seinien eritys. Ennen yläpohjan eristyksiä täytyi asentaa ilmansulkupaperi ja ilmanvaihtoputket eristeineen. Ilmanvaihtoputkia ei tässä vaiheessa viety vesikatteen läpi, vaan se homma jätettiin suosiolla ensi kevääseen. Taloon ei ole kuitenkaan tarkoitus muuttaa tulevan talven aikana. Yläpohjan eristys tehtiin puukuitupohjaisella puhallusvillalla, joka on hengittävä materiaali siinä missä hirsikin. Puhallusvahvuudeksi tuli 500 mm. Autotallin yläpohja eristettiin samalla kertaa, mutta sinne ei tarvinnut laittaa tätä ennen kuin ilmansulkupaperi, koska ilmanvaihtoputket tulevat seinään. Autotallin seinien eristys tehtiin ekovillalevyillä. Seiniin tulee yhteensä 200 mm villaa, mutta aluksi laitettiin 150 mm kerros, jolla selvitään talven yli. Tämän päälle laitetaan myöhemmin ilmansulkupaperi ja sen päälle 50 mm kerros villaa. Näin tehden ilmasulkuun tehtävien reikien määrä saadaan minimiin. Kuvissa mukana Ekovilla, Kaskipuu ja Piklas.

Parvekelasien asennus

Parveke haluttiin lasittaa kokonaan, koska se mahdollistaa tilan käytön ympäri vuoden. Lasitus pidentää lisäksi aikaa, jolloin parveketta voidaan käyttää. Se lisää myös talon energiatehokkuutta, koska tuuli ei puhalla talon seinään enää ollenkaan. Asennus tehtiin viikolla 47 Lumonin toimesta.

Ikkuna- ja oviasennukset

Vaikka tekstit tulevat pahasti jälkijunassa, niin se kertoo vain siitä, että kirjoittavat ahkeroivat työmaallaJ Jatketaan nyt siitä mihin viimeksi jäätiin. Lattiavalujen jälkeen asennettiin ovet ja loput ikkunoista. Ilmat ovat olleet sen verran suosiolliset, että kiire näiden suhteen ei ole ollut. Nyt kun suurin osa lattioiden kosteudesta on päässyt haihtumaan, niin on aika mennä suunnitelmien mukaan eteenpäin. Ikkunoiden asennuksen jälkeen asennettiin myös ikkunapellit, jotta rakenteet saatiin sateelta suojaan. Kuvien tapahtumissa mukana Kaskipuu, Piklas, ja Rakennuspelti Suikkanen.

Lattialämmitys ja –valut, osa 2

Yläkerran lattiavalu tehtiin viime perjantaina. Samalla hiottiin alakerran lattia. Keskiviikkona asennettiin lattialämmitysputket. Ontelolaatan päälle asennettiin 30 mm XPS-eriste, jotta lattia saatiin irrotettua ontelolaatoista. Lisäksi hyötynä on parempi lämmön säädettävyys, koska massaa on vähemmän. Yläkerran laatasta haluttiin tehdä matalampi, jotta lattiakorko sattuisi portaiden koron kanssa yhteen. Tämän takia aikaisemmasta asennuksesta poiketen lämmitysputket asennettiin teräsverkkojen alle. Tämä on hieman työläämpi tapa, mutta lopputulos vaikuttaa hyvältä. Verkkojen päällä on helpompi kävellä, koska putket ovat niiden alla. Yllättävän tukevasti putket saatiin myös laitettua eristeen päälle. Alla kuvia edellä kirjoitetun tueksi. Tapahtumissa mukana Finnfoam, Lappeenrannan Lämpötalo, Karjalan Betoni ja P & P betonilattiat.

Lattialämmitys ja –valut, osa 1

Alakerran ja autotallin lattiavalut tehtiin samanaikaisesti. Yläkerta haluttiin tehdä erikseen, koska teräsverkkojen päällä pomppiminen ei ole kovin mukavaa hommaa. Toisaalta kosteuskuorma saatiin näin rajattua talon osalta puoleen. Lattiavalut oli myös syy sille, miksi kaikkia ikkunoita ja ovia ei ollut asennettu vielä paikalleen. Ennen lattiavalua, asennettiin lattialämmitysputket teräsverkon päälle. Asennus kävi kätevästi ammattimieheltä, eikä aikaa mennyt kovin kauaa. Siistiä jälkeä :) Alla kuvia lämmitysputkien asennuksesta ja lattiavalusta. Tapahtumissa mukana Lappeenrannan Lämpötalo, Karjalan Betoni ja P & P betonilattiat.